10.7.2011 kisailtiin aamusella ensiksi maxi-2 ja tulihan sieltä vihdoin se avausnolla, vieläpä voitto sellainen Yhden kohdan jouduin pelastamaan karjaisulla, mutta muutoin rata oli sujuva. Ja koska tehtiin nolla niin päästiin sitten Finnish Agility Open Championship finaaliradalle, iiiiks!

Rataa katsellessa huomasin sen olevan mielenkiintoinen ja valmentaja sanoikin, jotta sopii meille ratatyyliltään. Siinä vaiheessa en vielä uskaltanut ajatella pidemmälle vaan keskityin rauhassa rataan ja Ansaan. Kävinpä nukkumassakin autossa hetken minien aikana.

No, sitten tuli oma vuoro, lähdettiin kakkosten viimisenä, koska finaalirata käytiin käänteisesti. Eli ensin oli 7 maxi-1 luokkalaista, sitten 15 maxi-2 luokkalaista ja lopuksi 25 maxi-3 luokkalaista. Jännitti hieman, mutta juuri sopivalla tavalla. Olo oli skarppi ja luotin Ansaan. Kämmi meinasi käydä takaaleikkauksessa, koska Ansa kääntyi sen väärään suuntaan minun ollessa liian lähellä estettä. Onneksi sain Ansan napattua mukaan toisen siivekkeen kautta...

Radalla oli myös pöytä, jota ollaan treenattu ehkä neljästi, se sujui hyvin. Rimat olivat 65 sentissä, eikä me olla koskaan menty koko rataa 65cm rimoilla! Nekin pysyivät ylhäällä....

Lopputuloksena siten AGILITY OPEN SM-FINAALIN 3. SIJA!!! WWWWAU mikä fiilis, olo oli jotain järkyttyneen ja iloisen välistä Kyllä Ansa vaan on niin hieno ja yhteistyö pelasi hyvin. Tästä on mukava jatkaa!

Kuvia Ansasta, agilitykuvat ottanut Krizsàn Tamàs, www.agility-gallery.com

 

Tässä vielä pronssimitalisti-Ansa poseeraa, kuva Marianne Asikainen